Liikuntalukujärjestys

Ei ole treenejä. Ei tarvitse polkea pyörällä kouluun. Koulun liikuntatunti ja liikuntavälkät pitäisi suorittaa etänä. Ei päästä vanhempien kanssa viikoittaiselle uimahallikäynnille. Myös kavereiden kanssa pelailut lähikentällä on pannassa. Mitäs sitä sitten keksitään ja kuka liikuttaa lapsia keväällä 2020?

Lasten tulisi liikkua terveytensä kannalta vähintään 1 ½ tuntia päivässä, joka tekee reilut 10 tuntia viikkoa kohden. Urheilevien lasten ja nuorten vähimmäissuositus on 20 tuntia liikuntaa viikossa. Miltä määrät kuulostavat? Liikkuuko lapseni terveyden kanalta tarpeeksi - entäpä, jos nuori tähtää kohti urheilijan elämää?

Nyt vaaditaan lasten vanhemmilta enemmän kuin normaalisti. Lapset kyllä liikkuvat omatoimisesti, toiset enemmän ja toiset vähemmän, mutta myös valmiita ratkaisuja ja kannustusta tarvitaan. Alkuun ideat voivat olla vähissä ja liikkumismuotojen keksiminen voi olla hankalaa. Arkea ja arjessa liikkumista voi helpottaa muun muassa oman liikuntalukujärjestyksen avulla. Kirjatkaa ylös minä päivänä on urheiluseuran omatoimiharjoituksen teko, milloin mennään koko perheen pyöräretkelle ja milloin on äidin/isän vuoro ottaa homma ns. haltuun ja keksiä lapsille mielekästä liikkumista.

Nyt on hyvä hetki myös palata omaan lapsuuteen -90, -80, -70 luvulle. Ei silloinkaan aina ollut ohjattua toimintaa vaan silloin seikkailtiin, touhuttiin, pelattiin ja leikittiin sisarusten, kavereiden ja vanhempien kanssa. Kun vaihtoehtona ei ollut pleikkari ja älypuhelin, niin lapset touhusivat muita leikkejä ja pelejä. Yleensä näihin leikkeihin kuului liikunta ja liikkuminen vaikkeivat ne välttämättä sinänsä liikuntaa tai urheilua olleet. Ottakaa siis omasta lapsuudesta vinkit käyttöön.

Mitenkäs tuo 20 tuntia sitten saavutetaan? Tässä yksi esimerkki miten liikunta voidaan jakaa viikon sisällä vaikkapa alakoululaisen perheessä. Arkena lapsi on etäkoulussa noin klo 8-14. Tämän ajan tulisi sisältää joka päivä ainakin kaksi 15 min. aktiivista välituntia esimerkiksi ulkoilua tai pallon pomputtelua sisällä. Kahtena päivänä toinen kerroista tulisi olla liikuntatunti ulkona tai sisällä. Näin koulupäivät sisältävät vähintään 4 tuntia liikuntaa. Koulupäivän jälkeen iltapäivällä olisi tärkeä päästä liikkeelle, koska näyttöä on tuijotettu ja pää voi olla matematiikan tehtävistä ”jumissa”. Näin ollen iltapäivällä klo 14-17 tulisikin käydä tunti ulkona, joka tekee viikossa 5 tuntia.

Arki-illat ovatkin sitten ohjatun liikunnan aikaa. Tehkää seurojen ja valmentajien tarjoamia harjoituksia ainakin kahdesti tai kolmesti viikossa, silloin teidän vanhempien vastuulle jää kaksi tai kolme iltaa. Jos iltaliikunnat kestää 1½ tuntia per kerta, niin liikuntaa tulee arki-illoista yhteensä 7½ tuntia. Tällöin perjantaihin mennessä on liikuttu 16½ tuntia ja viikonloppuna minimi olisi 3½ tuntia, jonka voi pilkkoa vaikkapa lauantain pyöräretkeen ja sisällä temppuiluun sekä sunnuntain pihapeleihin. Viikonloput ovatkin hyviä hetkiä tehdä perheen kanssa jotain yhdessä.

Tässä muutamia esimerkkejä mitä liikkuminen lasten kanssa voisi olla. Käykää metsäretkellä tutkimassa lähiluontoa, ottakaa pyörät alle ja menkää ihmettelemään tyhjiä katuja tai joen/meren rantaa, tehkää perheen oma pihapelisarja/seitsenottelu, temppuilkaa sisällä tai tehkää yhdessä vaikkapa YouTubesta löytyviä lihaskunto-/kehonhuoltoharjoitteita. Te tunnette omat lapsenne parhaiten ja osaatte varmasti touhuta ja liikkua heidän kanssaan. Samalla voi käydä myös niin, että liikuntakärpänen puraisee myös teitä vanhempia ja huomaatte, että myös oma kunto alkaa kohenemaan.

Tässä vielä esimerkkinä lukujärjestys millaista liikunta-arki voisi keväällä 2020 näyttää:

Muistakaa, että nyt terveys on kuitenkin kaiken etusijalla. Älä urheile, jos olet kipeä ja muistakaa noudattaa yleisiä ohjeita mm. ylimääräisten kontaktien välttämistä.

-Ville Suojärvi
Harrastekoordinaattori